Miten johtamisjärjestelmät voivat auttaa yrityksiä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet?

DNV:n tuore ViewPoint-tutkimus osoittaa, että kestävä kehitys on useimpien yritysten asialistalla korkealla sijalla. Asiakkaat, sääntelyviranomaiset ja muut sidosryhmät vaativat nykyään yhä enemmän yrityksiä toimimaan kestävien käytäntöjen mukaisesti ja osoittamaan, että ne noudattavat niitä. Monien mielestä jäsennellystä lähestymistavasta on hyötyä, kun ne pyrkivät täyttämään ESG- ja SDG-sitoumukset. Mutta miten ISO-standardit, johtamisjärjestelmät ja sertifiointi auttavat?

Johtamisjärjestelmä on työkalu, jota mikä tahansa organisaatio voi käyttää työssään ESG- ja SDG-tavoitteiden saavuttamiseen. Se ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen, kun laaditaan ESG- tai SDG-strategioita ja -aloitteita. Suurin osa DNV:n äskettäisessä ViewPoint-kyselyssä tunnusti kuitenkin tällaisen jäsennellyn lähestymistavan arvon Ovatko yritykset sitoutuneet kestävään kehitykseen? Yli 80 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että johtamisjärjestelmä tukee tehokkaasti yrityksen ESG- tai SDG-sitoumusten täyttämistä.

Mutta mikä tekee johtamisjärjestelmästä niin arvokkaan voimavaran? Monet yritykset ottavat sertifioidun johtamisjärjestelmän käyttöön täyttääkseen jonkin kaupanpäällisyysvaatimuksen tai parantaakseen jotakin tiettyä liiketoimintatavoitteidensa ja strategiansa kannalta kriittistä osa-aluetta. Kaunista tässä on se, että samaa prosessia voidaan käyttää myös ESG- ja SDG-pyrkimysten tukemiseen jäsennellysti. Kaksoishyödyn saamiseksi yritysten on kuitenkin ensin tehtävä olennaisuusarviointi ja -analyysi, jonka perusteella ne määrittelevät yleiset ESG- ja/tai SDG-pyrkimyksensä. Tämän jälkeen tiettyyn ulottuvuuteen tai asiaan liittyviä tavoitteita voidaan hallinnoida ja parantaa asiaan liittyvän johtamisjärjestelmän tuella.

Esimerkiksi ISO 14001 -ympäristöstandardi tarjoaa vakiintuneita käytäntöjä ja ohjeita ja edistää siten selvästi kestävän kehityksen ympäristöpilaria. Kun ympäristöjärjestelmä otetaan käyttöön, se voi auttaa organisaatiota täyttämään erityiset sitoumukset ympäristön suojelemiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa jäsennellyn lähestymistavan suorituskyvyn parantamiseen ISO 14001 -standardin vaatimusten mukaisesti. Se auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä, määrittelemään lähtötasot ja parantamistavoitteet, seuraamaan ja hallitsemaan suorituskykyä ja viime kädessä täyttämään vaatimustenmukaisuusvelvoitteet, asiakassitoumukset ja yrityksen tavoitteet. Riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä sertifiointi todistaa yrityksen suorituskyvyn sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille, ja se voi myös tukea ESG- tai muita kestävään kehitykseen liittyviä toimia.

Johtamisjärjestelmään tukeutuminen on myös hyödyllistä, kun otetaan huomioon, miten laaja-alaisia ja monimutkaisia asioita yrityksen on nykyään hallittava. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamista koskevien tärkeimpien ISO-standardien lisäksi on olemassa erityisiä standardeja, jotka koskevat lahjonnan torjuntaa, moninaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta, tietoturvaa, liiketoiminnan jatkuvuutta sekä toimialakohtaisia standardeja. Näin ollen organisaatiot voivat valita sopivan standardin tunnistettujen ESG-tavoitteidensa perusteella. Ne voivat myös integroida erilaisia johtamisjärjestelmiä kokonaisvaltaisen lähestymistavan saavuttamiseksi, sillä useimmat standardit perustuvat samanlaiseen rakenteeseen ja kaikki muut ISO-standardit noudattavat PDCA-sykliä (Plan-Do-Check-Act).

ISO 14001 on vain yksi standardi, jota yritykset voivat hyödyntää ESG-sitoumustensa täyttämisessä. Tässä taulukossa esitetään yleiskatsaus joihinkin johtamisjärjestelmästandardeihin ja siihen, mihin ESG-ulottuvuuteen se ensisijaisesti vaikuttaa.

 

Mitä ESG-ulottuvuutta standardit voivat tukea?

 

 

Miten PDCA-sykli toimii? Lyhyt vastaus on, että se tarjoaa syklisen rakenteen, jonka avulla ymmärretään, mitä asioita on hallittava, toteutetaan toimia niiden ratkaisemiseksi, tarkistetaan, miten ne ovat toimineet, ja tehdään korjauksia tämän näkemyksen perusteella jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Älä unohda, että ensisijainen syy vaatimustenmukaisen johtamisjärjestelmän käyttöönottoon on usein tarve saada DNV:n kaltaisen kolmannen osapuolen sertifiointi. Tarkastellaan kuitenkin PDCA-syklistä lähtien, miten yritykset voivat käyttää samaa lähestymistapaa ESG- ja SDG-sitoumusten täyttämisessä. Jatkamme ISO 14001 -esimerkillä.

Plan

Tämä on keskeinen vaihe, jonka avulla yritys ymmärtää ympäristöriskit ja -mahdollisuudet, joihin on puututtava. Se tarjoaa myös perustan sen yleisten ympäristötavoitteiden asettamiselle, mukaan lukien ne, jotka liittyvät yrityksen ESG- ja/tai SDGtavoitteisiin.

Miten johtamisjärjestelmät tukevat kestävän kehityksen tavoitteita?

Yksi ISO 14001 -standardin edellyttämistä keskeisistä prosesseista on tunnistaa ympäristönäkökohdat elinkaarinäkökulma huomioon ottaen ja määrittää ne näkökohdat, joita pidetään merkittävinä, organisaation määrittelemien kriteerien perusteella. Tämän odotetaan kattavan kaikki yrityksen merkitykselliset toiminnot, mukaan lukien sen tuotteisiin ja palveluihin liittyvät näkökohdat, ja tyypillisesti niihin kuuluvat seuraavat:

  1. päästöt ilmaan
  2. päästöt veteen
  3. päästöt maahan
  4. raaka-aineiden ja luonnonvarojen käyttö
  5. energian käyttö
  6. vapautuva energia (esim. lämpö, säteily, tärinä (melu), valo).
  7. jätteiden ja/tai sivutuotteiden syntyminen
  8. tilankäyttö

Merkittävien ympäristönäkökohtien lisäksi riskejä ja mahdollisuuksia voi syntyä myös yritykseen vaikuttavien sisäisten ja ulkoisten seikkojen muutoksista sekä asianomaisten osapuolten vaatimuksista, mukaan lukien lainsäädännöstä johtuvat pakolliset vaatimukset (luvat, määräykset jne.).


Nämä tiedot ovat näin ollen hyvä lähtökohta yritykselle, jotta se voi tunnistaa ESG- ja/tai SDG-tavoitteisiinsa liittyvät merkittävät ympäristöasiat, käyttämällä tietoja niiden merkityksen uudelleenarviointiin ESG- ja/tai SDG-linssin avulla ja määrittämällä niihin liittyvät tavoitteet.


Osana suunnitteluprosessia johdon olisi määriteltävä ympäristöpolitiikkansa, tavoitteensa ja keskeiset suorituskykyindikaattorit (KPI). Näiden olisi liityttävä tunnistettuihin riskeihin ja mahdollisuuksiin, mukaan lukien ESG- ja/tai SDG-sitoumukset. Konkreettisuus antaa organisaation sisällä toimiville ihmisille ohjausta ja suuntaa, jotta he voivat kohdistaa huomionsa ja asettaa strategioita edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkkejä ympäristöasioiden hallintaan liittyvistä keskeisistä suorituskykyindikaattoreista voisivat olla yleisen ympäristöjalanjäljen pienentäminen, kasvihuonekaasupäästöihin, jätteisiin, vesipäästöihin, luonnonvarojen käyttöön jne. liittyvän suorituskyvyn parantaminen.


Kun kaikki tämä on valmiina, organisaatio voi määrittää tarvittavat resurssit, jotta määritellyt strategiat ja toimet voidaan toteuttaa tehokkaasti. Tähän sisältyy myös mahdollisten koulutus- ja osaamistarpeiden kartoittaminen.

Do

Tässä vaiheessa organisaatio toteuttaa suunnitellut toimet, joilla se pyrkii vastaamaan tunnistamiinsa ympäristöriskeihin ja -mahdollisuuksiin. Näihin toimiin olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joilla toimintaa valvotaan tavalla, joka vastaa organisaation yleisiä ESG- ja/tai SDG-pyrkimyksiä ja -tavoitteita. Toiminnan valvontaa koskevat vaatimukset sisältyvät kaikkiin ISO-standardeihin. Ympäristöjohtamiseen liittyen toiminnan valvontaa voidaan toteuttaa, jotta yritys voi vähentää jätteitä ja kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa kestävien materiaalien hankintaa jne. Kun yritykset sisällyttävät ESG- ja/tai SDG-tavoitteita tukevia valvontatoimia asiaankuuluviin ympäristöalan toimintaprosesseihin, ne tekevät näistä ulottuvuuksista myös osan organisaation työkulttuuria.

Check

On ratkaisevan tärkeää, että organisaatiot seuraavat ja mittaavat yleistä ympäristösuorituskykyään ja saavutuksiaan. Niiden on tarkistettava, missä määrin suunnitellut tavoitteet ja keskeiset suorituskykyindikaattorit on saavutettu. Todentamismenetelmiin voivat kuulua suorituskyvyn tarkastukset, auditoinnit, tarkastukset ja johdon katselmukset. Tämä vaihe on luonnollisesti olennaisen tärkeä organisaatioille, jotka hakevat riippumatonta sertifiointia. Se on kuitenkin myös vaihe, jota organisaatiot voivat käyttää tarvittavien lähtökohtien määrittämiseen, edistymisen mittaamiseen ja sen todentamiseen, miten niiden ympäristöjohtamisen suorituskyky edistää niihin liittyviä ESG- ja/tai SDG-tavoitteita.

Act

PDCA-syklin loppuun saattamiseksi organisaatioiden on sovellettava tarvittavia korjaavia toimia ja puututtava ongelmiin, joita sertifiointikielellä kutsutaan ISO 14001 -standardin vaatimustenvastaisuuksiksi. Korjaavien toimien tarkoituksena on estää vaatimusten toistuminen ja parantaa suorituskykyä. Jos organisaatio on sertifioitu, vaatimustenvastaisuuksien korjaaminen tai korjaaminen vaatimustenmukaiseksi on pakollista sertifikaatin myöntämiseksi.


Tarkastusvaiheen tulokset kannustavat periaatteessa tunnistamaan mahdollisuuksia jatkuvaan parantamiseen. Toimintavaiheen tulokset palaavat takaisin suunnitelmavaiheeseen, jolloin sykli saadaan päätökseen ja edistetään yrityksen ympäristöä koskevien ESG- ja/tai SDG-sitoumusten parantamista ja täyttämistä.