Voit lukea alta ISO 14001 -standardin päivitys: keskeiset muutokset ja siirtymä-webinaarin teksitykset

00:00:00

Tänään käyn läpi tuon ISO 14001 standardin päivitykseen liittyvän tämänhetkisen tilanteen. Siitä miten sitä kehitystä on lähdetty viemään eteenpäin, mitä ne muutokset on ja myöskin mikä varmaan kiinnostaa, kuinka sitten siirrytään siihen uuteen versioon. Tämä perustuu FDIS:iin. Puhun siitä vähän enemmän myöhemmin, mutta lähdetään tästä purkamaan tätä esitystä eteenpäin.

00:00:32

Outi kävikin noi käytännön asiat läpi. Voi laittaa tuonne kysymyksiin ne kysymykset, mutta sitten jos tulee jotain semmoista mikä jälkeenpäin alkaa ahdistamaan tai tuntumaan siltä, että tästä mä haluaisin vielä tietää niin tuossa ssityksessä näkyy meidän yleisosoite certification.finland@dnv.com, sinnekin voi lähettää. Se menee meidän yleiseen sähköpostiin, jota katsotaan päivittäin vähintään niin, että periaatteessa sieltä olisi jotain syntyy ajatuksia tai jotain asioita tulee mieleen ja tuntuu siltä että tää on nyt ihan pakko saada selvitettyä tässä kohtuullisen nopeasti, niin ei muuta kun sitä kautta sitten kontakti, jollette satu muuten suoraan tietämään yhteystietojani. No jos en ole jossain tapahtumassa tai auditoimassa niin vastaan kyllä siitä mukaan kun ennätän.

00:01:26

Aina alkuun pitää esitellä kaksi asiaa ja tässä sanon muutaman sanan DNV:stä yleisenä, yleisellä tasolla ja sitten hetken päästä muutama sana itsestäni. En käytä siihen kovin paljon aikaa, mutta vähän, että tiedätte mistä on kysymys.

00:01:44

DNV on säätiön omistama organisaatio. Se tulee Det Norske Veritas stiftelsen ja DNV Group omistaa kaikki meidän liiketoiminta-alueet. Ja sitten taas DNV Group on sen säätiön omistama meidän liiketoiminta-alueilta on laivanluokitukseen Maritime-puoli ja energiaa liittyviä asioita. Digitaaliset ratkaisut, jossa on muun muassa erilaisia ohjelmistoja, toimitusketjujen arviointia, tuotesertifiointia. Sitten on tää Business Assurance, jota minä edustan ja se on lähinnä tätä sertifiointia. Käytännössä tuotesertifiointi on vähän erillään. Toimitusketjut tulee olemaan myös tässä Business Assurancessa. Accelerator on meidän kehitysorganisaatio.

00:02:34

Ehkä voisi jo sanoa, että myöskin jonkunlainen kasvihuone, että jos meille tulee vaikka isompia organisaatioita mukaan. Tähän ehkä tehdään vaikka jotain akvisitioita, niin usein ne meille tulee Acceleratorin kautta. Eli sieltä kautta ikään kuin integroidaan tähän DNV:hen ja sitten jos se liittyy johonkin näihin niin olemassa olevista, niin se integroidaan sinne ja taas sitten toisinpäin jos on joku oma liiketoiminta-alue, niin sellaisia voi toki tulla. Meidän pääkonttori on Hövikissä, Oslossa Norjassa ja sieltä tätä kokonaisuutta johdetaan. Siellä on myös meidän pääjohtaja Remy Eriksen, joka vastaa kokonaisudessaan DNV:n toiminnasta.

00:03:13

Yhteisiä toimintoja meillä on tutkimusta ja kehitystä, josta itse asiassa löytyy meidän verkkosivuilta ihan mielenkiintoisia tietoja ja raportteja. Se on osittain tätä säätiötoimintaa, että siellä me jaetaan tietoa meidän toiminnasta ja tutkimuksesta ja kehityksestä.

00:03:30

Sitä kautta annetaan takaisin yhteiskunnalle yhteisölle näitä asioita mitä me, mitä me opimme ja kehitämme ja sitten on globaalityyppiset palvelut, jotka on niin kuin tyypillisesti tiedetään henkilöstöhallintoa ja siihen liittyvää.

00:03:49

Vasemmalta näkee ton meidän mission Safeguarding life, property and environment. Tuo piste on tullut siinä vahingossa, mutta toi mikä on mielenkiintoinen tausta tuossa tuo elämän omaisuuden ja ympäristön turvaaminen, niin se on alunperin sieltä 1800-luvulta. 1900- luvulla tuli ympäristö mukaan niin yhtä ajankohtainen tänään kuin eilenkin.

00:04:14

Ja siinä mielessä toi on yksi hyvä perusta, minkä takia mäkin tässä talossa olen, että aikoinaan pidin tuosta missiosta. Visiona on olla luotettava organisaatio joka tukee asiakkaitamme ja yhteiskuntaa globaalissa muutoksissa ja arvot on myöskin semmoisia, johon on helppo sitoutua. Eli välitämme toisistamme, asiakkaistamme, planeetastamme, joka taas liittyy tähän tämänkin päivän aiheeseen. Ja pidämme toisistamme huolta ja uskallamme tutkia, testata, olla vähän erilaisia.  Rohkeita kertomaan joskus niitä hankaliakin asioita, että tässä kohtaa pitäisi parantaa. Alimmaisena on, että mistä puhuinkin, että jaamme osaamistamme ja tietämystämme.

00:04:59

Teemme yhteistyötä muun muassa jotenkin yliopistojen kanssa,  yritysten kanssa,  yhteisöjen kanssa ja pyrimme kehittämään näitä meidän toimintojamme ja parantamaan meidän toimintaamme sitä mukaan. Meillä on kaiken kaikkiaan noin 100 000 asiakasta.

00:05:19

Organisaatio on perustettu silloin 1800-luvulla. Maailmanlaajuisesti toimipisteitä löytyy toi 350 ja toimitaan noin 100 maassa. Jossain vaiheessa mulla oli sellainen käsitys, että yli 100 maassa, mutta ainakin toi 100 maata pitää paikkansa.

00:05:39

Kuva näkyy siinä, ketkä ei ole sattunut tapaamaan minua, mutta tuosta saattaa tunnistaa jos törmää jossain kadulla. Nimi oli tosiaan Osmo Flink ja vastaan meidän myynti- ja markkinointitoiminnasta tässä alueella Suomi ja Baltia.

00:05:56

Meidän organisaatio menee niin, että meillä on eri alueet ja alueet sitten yhdistyy tavallaan maanosiksi. Eli tää area Finland and Baltics kuuluu taas Region Europaan ja sitä kautta on siinä kokonaisuudessa mukana. Ja sama koskee sitten, meillä on muitakin alueita, Amerikat, Aasiat ja niin edespäin.

00:06:16

Sen lisäksi, että mä teen työtä markkinoinnin ja myynnin piirissä, niin olen myös pääarvioida laatu-, ympäristö-,  ja työterveysturvallisuusjärjestelmissä ja teen niitä auditointeja vielä vuosittain niin paljon, että lisenssi niin sanotusti säilyy, että pätevyydet säilyy voimassa. Ja toisaalta siinä on myöskin se, että pääsee keskustelemaan asiakkaiden kanssa ja pysyy myöskin päivän tasolla siitä, että mitä oikeasti tapahtuu. Minkälaisia haasteita kenties on olemassa ja pystyy jakamaan sitä omaa osaamistaan sen standardin vaatimusten mukaisuuteen ja niihin hyviin käytäntöihin nähden.

00:07:00

Sitten lähdetään hiljalleen sukeltamaan tonne päivän ytimeen ja tuossa on tuo meidän materiaalin sisältö, eli ihan pikkuisen taustoitetaan tuota, että miten standardit yleensä kehitetään. Minkälaisia siirtymäsääntöjä siinä on ja minkälaisia aikatauluja. aikataulut on ehkä se.

00:07:22

Luulen, että siirtymäsäännöt ja aikataulut, sen lisäksi, että noi tärkeät muutokset, niin on yksi aika olennainen asia käydä läpi. Ja hyvä tiedostaa, että mitä kaikkea siihen liittyy, koska se ei oo pelkästään se standardin julkaisu, vaan siinä on vähän muutakin. Loppupäässä esitystä on sitten vähän tietoa, että mitä me voimme tehdä, mitä me voimme tukea asiakkaitamme näissä mahdollisissa muutoksissa.

00:07:49

Ja sitten ihan ihan lopussa on tilaa niille kysymyksille. Koitetaan mennä silleen läpi tämä materiaali, että sinne jäisi loppuun semmoinen toivottavasti ainakin 10 tai 15 minuuttia.

00:08:03

Noihin kysymyksiin ja jos me päästään aikaisemmin loppuun niin sitten voi esittää toki niitä kysymyksiä enemmän ja voidaan keskustella vähän niistä asioista, että mikä se mikä se tilanne on tai mikä tämän hetken tietämys on näihin asioihin liittyen.

00:08:23

Eli ensimmäisenä kehitykseen ja siirtymien aikatauluihin. Tämä on sanotaanko yleinen tapa, että kaikki ISO-standardit kehitetään suurin piirtein samalla tavalla, että jossain kohtaa ISO alkaa ajattelemaan sitä, että vieläkö tämä standardi on ajan tasalla.

00:08:45

Onko yhteiskunta, maailma muuttunut niin, että pitäisi alkaa tekemään muutoksia ja sitten toisaalta tyypillisesti tämä muutosten tekeminen ei ole mikään lyhyt prosessi.

00:08:59

Tässäkin näkee että tuo on alkanut silloin 2023 syyskuussa, päivityksen laatiminen ja nyt eletään 2026 tammikuun loppua ja vieläkään ei ole asia valmiina niin voisi sanoa että semmoinen pari vuotta ei ole mikään ihme. 3 vuotta, 4 vuotta, 3 vuottakin voi mennä. Toisaalta alunperin ISO:lla on ollut tavoitteena, että standardipäivitykset tehtäisiin suurin piirtein 7 vuoden välein.

00:09:30

Mikä tarkoittaa sitä, että nyt ollaan jo 2015 versiosta mennyt liki 10 vuotta, mutta toki on huomattava se, että siihen vaikuttaa, niin kuin mainitsin jo aikaisemmin, että minkälaisia muutoksia toimintaympäristö tapahtuu. Tämän 14001 päivityksen vetäjänä, puheenjohtajamaana toimii tai puheenjohtaja organisaationa, joka on yhdysvaltalainen organisaatio.

00:09:57

Ja sitten aina noi pitkät numerot ja kirjaimet tarkoittaa sitä, että tossa on ISO technical comitea 2000.7 207 anteeksi ja sitten toi viimeinen loppuosio VG 15 että working group 15. Näissähän on silleen, että voi olla mukana myös paikallisella tasolla. Eli suomessa SFS:n kautta voi olla tässä työryhmissä mukana, että jos haluaa olla hyvinkin alussa tietoinen, minkä tyyppisiä muutoksia on suunniteltu tai on tekeillä, niin sieltä niitä löytyy.

00:10:30

Sitä tietoja pääsee vähän ehkä aikaisemmin siihen muutosten luonteeseen käsiksi. Kun standardia lähdetään päivittämään, niin siihen laaditaan tuommoinen asiakirja, jossa määritellään, että mitä muutoksia, minkä tyyppisiä kehityssuuntia toteutetaan ja sitten se asettaa ikään kuin tälle muutokselle ja kehitykselle semmoiset suuntaviivat, joiden mukaan on toimittava.

00:11:01

Ei voi lähteä niin, että vaikka tulisi hyväkin idea siinä matkalla vastaan, että mitä jos tässä tehdään jotain, niin joka tapauksessa tuon pitää perustua tähän suunnitteluspesifikaatioon, koska se on tämmöinen kansainvälisten organisaatioiden että kansalliset jäsenorganisaatiot ovat hyväksyneet sen. Jos siihen haluttaisiin lähteä tekemään muutoksia, se tarkoittaa sitä, että pitäisi palata takaisin sinne alkupisteeseen ja lähteä uudestaan äänestämään tuosta suuntaviivoista.

00:11:32

Toi on ehkä tuossa olennaista myöskin tässä mitä sanotaan, että muutokset tuohon 2015 versioon on tuo, suunnittelun määritteen perusteella suhteellisen maltillisia. Ja samalta näyttää myös toi FDIS-vaiheen asiakirja. Nyt mitä mä olen käynyt tuota läpi tuota FDIS-materiaalia ja mitä käydään tänäänkin läpi, niin pystyn näkemään muutamia muutoksia siihen DIS-versioon.

00:12:01

Eli siitä huolimatta, että muutoksia ei tule välttämättä hirveän paljon niin niitä muutoksia tulee joka tapauksessa. Eli niissä vaiheessa saattaa olla pikkasen toisen näköinen se dokumentti kuin FDIS-vaiheessa. Toinen asia mitä tässä kohtaa on oikeastaan hyvä sanoa on, että koska muutokset on maltillisia niin se siirtymä siihen uuteen standardiin ei ole esimerkiksi niin iso kuin silloin vuonna 2000 tai 2015.

00:12:34

Eli periaatteessa vähemmän muutoksia, mutta joka tapauksessa siellä on semmoisia muutoksia, jotka on hyvä tietää. Hyvä huomioida. Hyvä katsoa, että onko nää meillä käsitelty ja mitä kenties niihin liittyen pitäisi tehdä.

00:12:48

Tuossa on toi alimmainen piirre laatikko niin me ollaan mukana noissa työryhmissä ihan sen takia, että halutaan myöskin pystyä puhumaan meidän asiakkaille näistä tiedoista, jakamaan tätä tietoa ja toisaalta että pystytään itse valmistautumaan niihin muutoksiin.

00:13:04

Tuossa kun puhutaan tuosta siirtymästä, niin se avaa ehkä vähän vielä lisää, minkä takia on kuitenkin hyvä ja syytä olla suhteellisen ajoissa liikkeenä näissä asioissa.

00:13:18

Tuossa on pikkasen niistä suunnitteluspesifikaatioon liittyvistä. Olennaista taas tässä on, että mitä on sanottu, että uusia vaatimuksia ei tule ottaa käyttöön ja muutokset tulee tehdä sen nykyisten vaatimusten paremman ymmärtämisen varmistamiseksi.

00:13:37

Toisaalta se ei tarkoita sitä, etteikö kun kokemus on osoittanut, että ei ole välttämättä ihan täysin sisäistetty tai tunnistettu, että mikä sen vaatimuksen tavoitteena on ollut tai tarkoituksena, miksi on pitänyt tehdä niin nyt tähän liittyen tässä uudessa versiossa on tuotu esiin semmoisia asioita, mitä kenties ei ole välttämättä huomattu aikaisemmin.

00:14:07

Mutta toisaalta voi olla myös tilanne, että organisaatio on itse todennut, että hetkinen tämä vaatimushan pitäisi sisältää myös tän tyyppisiä asioita ja silloin olennaista on tässä kohtaa, että tunnistaa sen muutoksen kohteen ja näkee tai katsoo tai arvioi sen, että kuinka hyvin meidän organisaation ja ympäristöjohtamisjärjestelmä vastaa tähän vaatimukseen.

00:14:37

Toinen asia mikä tuossa on, että silloin jo pitkän aikaa sitten nämä johtamisjärjestelmästandardit yhdenmukaistettiin sen high level stuctur:in mukaiseksi ja nyt sitten tässä kohtaa on tuotu siihen tulokseen että niitä asioita mitä siellä on tuotu, niin niitä on myöskin tuotu paremmin esiin tässä 14001:ssä ja myöskin joiltain osin ehkä jopa selkeytetty taas siihen nähden mitä ne siellä HL:ssä on.

00:15:04

Alaosassa puhutaan tuosta, että mikä oli ajatuksena. Ja siinä vähän mietittiin silloin alun alkaen silloin 2023, että että mennäänkö silleen että tehdään vaan päivitys vähän niinku tässä oli vuosi takaperin suurin piirtein tämä lisäys tähän ilmastonmuutokseen liittyen, että tehtäisi päivitys ja sääntelyssä standardin versiossa samana.

00:15:29

Niin siinä kohtaa työryhmän jäsenet kävivät niitä asioita läpi ja totesivat, että joka tapauksessa nää muutokset on sen verran merkittäviä, että on syytä tehdä uusin standardiversio eikä vaan niin, että siinä on se päivitetty versio vanhasta.

00:15:47

Tässähän on taustalla myös se, että jos olisi vanhan päivitetty versio, niin silloin ne siirtymämenettelyt olisivat ehkä hiukan toisenlaisia. Nyt kun se on uusi versio siirtymä uuteen standardiversioon on selkeästi prosessoitu, että mitä asioita siihen kuuluu, miten se pitää tehdä, miten se toteutetaan ja tää oli tietyllä tavalla taustalla tohon että minkä takia sitten loppujen lopuksi päätettiin että tehdään uusi versio tästä standardista.

00:16:21

Tässä näkyy aikataulua. Se oli silloin 23-24 kun laadittiin standardiluonnos. Se kommentoitiin tuossa 24, tuosta on näköjään yksi sana pois. Toi hävittäminen viittaa siihen, että ne kommentit integroitiin taas CD:hen eli komiteadraftiin.

00:16:41

Ja sitten sama koski, tuli DIS-versio joka äänestettiin ja kommentoitiin ja kommenttien käsittely toteutettiin nyt sitten 5.1. tänä vuonna oli FDIS-äänestys, ja muistaakseni 7.1. julkaistiin toi FDIS, johon tämäkin materiaali perustuu.

00:17:02

Ja nyt tämän jälkeen vielä äänestyksessä ja kommentoinnissa. Ensinnäkin näillä kansallisilla standardointilaitoksilla ja niiden työryhmillä ja sitten tavoitteenomaisesti, siinä on semmoinen tilanne, että 15. huhtikuuta tänä vuonna on tarkoitus julkaista tää uusi standardi.

00:17:24

Lyhennys niin, että tätä IS viittaa international standardin, niin kun tuossa aikaisemmin lukee. Alunperin tän piti tulla maaliskuussa, mutta niin kuin on aika tyypillistä kaikille näille standardijulkaisuille, että siellä saattaa tulla viiveitä ja joskus on jopa käynyt niin että on Julkaistu standardi viikkoa 2 sen jälkeen, kun se olisi pitänyt julkaista, mutta julkaisupäivä on kuitenkin ollut sitten muutama viikko aikaisemmin tai muistaakseni oli silloin 2015 versiossa olemassa tämmöinen tilanne.

00:18:02

Aikatauluista ja tää on oikeastaan semmoinen, että tää on hyvä huomioida, että ensinnäkin tästä tulee tommoinen IAF:n.pakollinen asiakirja, joka viittaa siihen, että international accreditation forum mandatory document ja siinä dokumentissa määritellään sitten noi siirtymään liittyvät säännöt sekä myöskin että se siirtymän aikataulu. Ensimmäisen asiakirjaluonnoksen perusteella se siirtymäkausi olisi 3 vuotta.

00:18:33

Mikä tahtoo sanoa sitä, että jos se julkaistaan 15. päivä huhtikuuta, niin silloin, viimeistään ennen toukokuuta 2029 eli 30. päivä neljättä 29, ne pitää kaikki sertifikaatit olla päivitetty uuteen versioon, jotta ne pysyvät voimassa.

00:18:59

Se, että sen jälkeen jos joku esittelee 2015 version sertifikaattia, niin se ei voi olla akkreditoitu eli tämmöinen päteväksi todetun sertifiointilaitoksen julkaisema pätevä standardi/ sertifikaattiversio.

00:19:15

Toi mitä tässä nyt ei lue, mutta mikä on hyvä tunnistaa myöskin, että aina kun tämmöinen muutos tapahtuu niin käytännössä se menee niin, että jonkun aikaa ton uuden standardin julkaisun jälkeen saa sertifioida vielä uusia 14001 järjestelmiä sen vanhan version mukaan eli ton 2015 version mukaan. Ja sitten tietyn ajan päästä sitä ei saa enää sertifioida sen vanhan mukaan.

00:19:47

Siinä on taustalla tällainen käytännön ajatus, että jos joku organisaatio on alkanut rakentamaan ympäristöjohtamisjärjestelmää vaikkapa nyt viime vuoden lopulla tai vaikkapa vielä tänäkin vuonna, niin sen voi tehdä sen voimassaolevan standardin mukaisesti ja sen voi sertifioida sen voimassaolevan standardin mukaisesti 2015 version mukaisesti aina sinne, tässä pitää täsmentää eli, siihen asti kun se on kielletty tuolla mandatory dokumentissa.

00:20:23

Ja tämän hetken tietojen mukaan se menee niin, että 18 kuukautta kansainvälisen standardin julkaisemisen jälkeen voidaan vielä sertifioida akkreditoidusti tän 2015 version mukaan. Ja 18 kuukautta sen julkaisun jälkeen pitää kaikki uudet sertifioinnit ja uudelleensertifioinnit.

00:20:46

Myöskin määräaikaisarvioinnit toteuttaa tuon uuden standardin mukaisesti. Mikä tarkoittaa sitä, että siirryt,  anteeksi nyt sanon väärin, joo se on silloin.  Jos tulee sen sanotaan että on vaikka vuosi 2029, niin tammikuussa voidaan vielä siirtyä siihen uuteen versioon.

00:21:05

Mutta sitten se on se huhtikuun loppu mennyt ohi, niin sitten ei voida enää. No silloin voidaan sitten sertifioitua uuden mukaan, mutta vanhan mukaan ei voida enää tehdä auditointeja. Mä sanon tuon vielä uudestaan eli 18 kuukautta siitä, kun kansainvälinen standardi julkaistaan. Siihen asti voidaan sertifioida tuon 2015 version mukaan.

00:21:28

Ja sen jälkeen kun tulee uusia sertifiointeja niin ne pitää tehdä sen uuden standardin mukaisesti. Näissä voi olla pientä säätöä niinku sanotaan, että jos sulla on osuu määräaikainen ja uudelleensertifiointi siinä 18 kuukauden jaksoon, niin toisen voi vielä todennäköisesti tällaisen vanhan mukaan.

00:21:44

Mutta sitten se viimeinen auditointi on ennen sitä huhtikuuta, on viimeinen hetki siirtyä siihen uuteen standardiin.

00:21:54

Tämä tieto perustuu tämänhetkiseen näkemykseen. Tämänhetkisiin tietoihin siitä mandory documentin sisällöstä ja se vahvistuu sitten siinä kohtaa, kun se julkaistaan.

00:22:10

14004 on sitten tommoinen ISO-standardi, joka taas sitten sisältää Guidelines eli opastava standardi ja se sisältää sitten selityksiä ja esimerkkejä siitä kuinka 14001:sta voi toteuttaa.

00:22:29

Nyt itse asiassa on hyvä myös muistaa. Mä myöhemmin tulee viittaamaan myös näihin liitteeseen a joka 14001:ssä. Liite a on myöskin tämmöinen opastava vaatimuksia selkeyttävä, mutta tää 14004 on semmoinen guideline, joka antaa enemmänkin opastavaa tietoa.

00:22:47

Ja jos alkaa vaikuttaa siltä, että haluaisi tietää siitä enemmän niistä merkityksistä, enemmän nähdä sitä kuinka niitä vaatimuksia voi toteuttaa, niin se löytyy 14004:sta. Mutta mikä on sinällään ehkä vähän jopa sääli, että päätös tuosta 14004:sen päivityksestä ei ole vielä olemassa. Eli sitä ei ole päätetty että päivitetäänkö se. 

00:23:10

9001:sen osalta, siinä on myöskin päivitys meneillään ja sen arvioitu aikataulu, niin että se julkaistaisiin tuossa syys-marraskuussa 2026 eli tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

00:23:24

Ja huhtikuussa, eli nyt sitten ihan muutaman kuukauden päästä samoihin aikoihin, kun julkaistaan kansainvälinen standardi 14001:stä, niin tulee todennäköisesti tommoinen FDIS. Tuo viittaa final draft of international standard. Eli lopullinen luonnos.

00:23:41

Ja oletettavaa on aina niin kuin tässäkin kohtaa, että FDIS:in ja IS:n välillä ne muutokset ovat sitten vähäisempiä kuin mitä ne ovat, kuin ne ovat vaikka DIS ja FDIS versioiden välillä.

00:23:54

Ja sitten tuota ensi vuonna 2027 on vielä tarkoituksena että toi ISO  45001, joka on työterveysturvallisuusstandardi, niin se julkaistaan siinä sitten ensi vuoden aikana. Noissahan on kaikissa eri komiteat jotka tekee tota päivitystyötä.

00:24:17

Eli siinä mielessä se ei ole yllättävää, että niitä tapahtuu yksi aikaa. Toki osa komitean jäsenistä saattaa olla mukana näissä useammissakin komiteoissa.

00:24:12

Nyt osmo luulen, että meillä on yleisökysymyksen aika. Minäpä täältä launchaan sen.

00:24:34

Sanon vielä yhden asian etukäteen.

00:24:37

Että ennen kun mä sukellan tonne odotettavissa oleviin tärkeämpiin muutoksiin, niin terminologia jota mä tässä käytän niin osittain on omaa kääntämistyötä tarkoittaa DNV:tä. Osittain sanoja on tarkistettu vastoin vasten tätä nykyistä ISO 14001:sta, eli on otettu sitä tekstiä käännöksenä mitkä siellä on.

00:24:57

Mutta lopullinen suomenkielinen käännös on sitten se SFS:n virallisesti julkaisema, mutta nyt sä voit Outi hoitaa osuutesi.

00:25:05

No niin eli täällä kysymys teille yleisölle eli oletko jo tutustunut ISO 14001 standardin tuleviin muutoksiin?

00:25:15

Ja täällä on 4 vaihtoehtoa, joista voi sitten sen sopivimman valita. Eli. Ei, meillä ei ole kiinnostusta 14001 sertifiointiin. Se on toi ensimmäinen vastaus. Sitten on kysymys tai vastausvaihtoehto, että en vielä.

00:25:32

Kolmas vaihtoehto, kyllä olen etsinyt alustavasti tietoa ja neljäs vaihtoehto kyllä FDIS mukaiset muutokset ovat jo tiedossa ja mä annan ihan hetken tässä vastausaikaa kunnes suljetaan kysymys.

00:26:04

Noin meillä aika aika hyvin alkaa olla tässä jo vastauksia muutama sieltä näköjään vielä tulee, mutta klousataan ja katsotaan heti vastaukset.

00:26:19

Täällä näyttää, että suurin suurin osa 61% vastaa, että ei ole vielä tutustunut 14001 standardin muutoksiin 36% on etsinyt jo alustavasti tietoja, 2% on jo ihan perillä näistä FDIS-mukaisista muutoksista, hyvä kiitos. Nyt mä annan taas puheenvuoron sulle Osmo.

00:26:39

Hienoa. Näkyykö mun näyttö edelleen?

00:26:41

Sun näyttö näkyy siellä edelleen.

00:26:43

Hyvä juttu sinällään mä en ole yhtään huolissani tuosta 61% koska käytännössä niinku mä sanoin, että ennen kuin kansainvälinen standardi on julkaistu, niin ne lopulliset vaatimukset eivät ole tiedossa. Toi 31% on hyvä että tietää paljon.

00:27:01

20% on tietysti aivan loistavaa, että sitten todennäköisesti ei ole hirveästi tekemistä, mutta tuon 61% osalta niin tänäänkin saa sitten tietoa tuohon vaatimuksien muutoksiin liittyen. Toinen asia minkä mä vielä ajattelin tässä sanoa tuo äsken.

00:27:18

Puhuttiin nostaa aikataulusta niihin liittyen niin ne aikataulut mistä mä puhuin niin ne liittyy suoraan sertifioitaviin organisaatioihin. Siellä tulee olemaan myös määräyksiä, jotka liittyvät akkreditointilaitoksiin eli niihin organisaatioihin, jotka valvovat sertifiointilaitosten toimintaa ja sertifointilaitoksista valvotaan niitä organisaatioita.

00:27:38

Jotka tekevät akkreditoitua sertifiointia, eli siellä on Suomessa on FINAS. Ruotsissa SWEDAC, Norjassa ja Norski Akkreditation, niin siellä on annettu myös heille aikataulu. Sanotaan alustavia aikatauluja eli akkreditointilaitoksen on oltava valmis vastaanottamaan akkreditointipyyntöjä sertifiointilaitoksilta.

00:27:58

Maksimissaan se saa kestää 6 kuukautta kansainvälisen standardin julkaisemisesta ja sertifiointilaitoksen pitää olla valmis tekemään akkreditoitua sertifiointia viimeistään 9 kuukautta siitä, kun se akkreditoi, anteeksi kun se kansainvälinen standardi on julkaistu.

00:28:15

Eli käytännössä tuossa on tuommoinen 9 kuukautta vähän tuommoista limboa, mutta toisaalta taas sertifiointilaitokset valmistavat henkilökuntaansa.

00:28:24

Niin, että he osaavat tehdä auditointia uuden standardin mukaan, mutta akkreditoitua sertifikaattia ei voi julkaista ennen kuin viranomainen on hyväksynyt sen sertifointilaitoksen tekemän työn siihen ja sitten siellä tulee nuo 2 aikajanaa, mutta niinku mä sanoin, että sertifiointitilaitoksen pitää toki olla valmis tunnistamaan tai olla tunnistaa nämä muutokset ja tietää niiden luonteen jo selkeästi sitä ennen.

00:28:51

Sitten mä hyppään suoraan sinne syvään päätyyn. Eli mitä mitä tää käytännössä on?

00:28:58

Täällä on otettu ne kohdat esiin, joissa ne muutokset tulee ja tossa lukeekin nimenomaan tärkeimmät muutokset ja sitten voi sanoa, että siellä on vielä muitakin että tämä ei ole täydellinen luettelo, mutta tässä on niinkuin todettiin, tässä on olennaisimmat muutokset.

00:29:17

Tähän alkukohtaan toimintaympäristöön on tullut muutamia muutoksia. Siellä on tuota aikaisemminhan täällä oli se amendmend, joka tuli, eli siellä oli tämä ilmastonmuutos.

00:29:30

Niin nyt toi alkupää on suurin piirtein samanlainen, mutta siinä on todettu toi yleinen vaatimustaso. Eli pitää tunnistaa ja määritellä ne ulkoiset ja sisäiset asiat jotka ovat olennaisia sen organisaation tarkoituksen kannalta ja vaikuttavat organisaation kykyyn saavuttaa ne tavoitetut tulokset.

00:29:48

Toi on aina hyvä miettiä myöskin, että mitä ne tavoitellut tulokset on mitä me halutaan saada aikaa tällä järjestelmällä, koska se on myös osa sitä suorituskyvyn arviointia, että sen lisäksi että täytetään vaatimustenmukaisuutta, niin saadaanko me aikaa niitä haluttuja tuloksia.

00:30:04

Ja nyt, minkä takia tonne on tullut muutoksia on haluttu vähän niinku mä aikasemmin sanoin että laajentaa tota näkökulmaa selkeyttä että mitä ne voivat olla ja tässä kohtaa se liittyy tuohon ympäristöolosuhteisiin. Eli siellä on ympäristöolosuhteet, joihin organisaatio vaikuttaa tai jotka voivat vaikuttaa organisaatioon.

00:30:24

Sitten siellä on lueteltu tommoiset yleisemmät, että pilaantumisen taso luonnonvarojen saatavuus, ilmastonmuutos. Se oli se mistä puhuttiin aikaisemmin. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemi voi sanoa jo/tai ekosysteemien terveys ja tossa kohtaa sitten kun se julkaistaan se standardi, niin siellä on myöskin se liite a.

00:30:47

Ja se liite a niin kun me aikaisemmin sanoin niin se antaa vähän lisää eväitä siihen, että mitä tuo vaatimus tarkoittaa. Mutta tässä nyt selkeästi näkee sen, että sinne on tuotu esiin muutakin, kun pelkästään se ilmastonmuutos.

00:31:03

Ja pitää huomioida niinku tuossa aiemmin näki tuossa tekstissä, että niin voiko se asia vaikuttaa meidän toimintaan? Mitä sille pitää tehdä? Jos on, niin sitten sitä pitää hallita sen ympäristöjärjestelmän kautta.

00:31:17

Toi kommentti liittyy siihen, että se ilmastonmuutosta koskeva lause on sisällytetty tekstiin ja lueteltu yksi ympäristöolosuhteena ja sitten siinä on tosiaan tuotu toi muutama muu asia, että halutaan nähdä se kokonaisvaltaisena asiana eikä pelkästään sitä, että onko tää ilmastonmuutos se asia, ainoa asia mikä liittyy tähän.

00:31:41

Sidosryhmien tarpeiden ymmärtäminen, niin siinä sitten on tuolla huomautuksissa tullut muutoksia. Eli siinä on lisätty toi huomautus kakkonen ja huomautus ykkönen on suurin piirtein samalla tasolla kuin ennenkin, eli olennaisilla sidosryhmillä voi olla ympäristöolosuhteisiin liittyviä tarpeita ja odotuksia.

00:31:59

Jotka taas siinä on otettu mukaan noi samat asiat mitä oli tuossa aikaisemmin tuossa itse vaatimuksessa ja se on ajatuksena vaan tuossa että se selkeyttää tai vahvistaa sitä että se pitää huomioida toi huomautus kakkonen on mun mielestä, se on asia, jota on keskusteltu ja joka on mun mielestä ollut tietyllä tavalla selkeä aiemminkin, mutta nyt se on tuotu tuonne tekstiin ihan yksiselitteisenä.

00:32:28

Ja siinä viitataan siihen, että kaikkia meitä koskevat, ja organisaatioita ja yrityksiä koskevat tietyt lakisääteiset vaatimukset ja ne pitää tunnistaa ja hallita. Mutta silloin kun organisaatio päättää, että tää sidosryhmän odotus on meille merkittävä, päätämme sitoutua siihen, niin se muuttuu myös vaatimustenmukaisuusvelvollisuutta.

00:32:51

Toisinpäin sanoisin näin, että kun me ikään kuin sitoudutaan tai tilataan joku vaatimus että tää on semmoinen mitä me halutaan toteuttaa, niin silloin se myös muuttuu vaatimustenmukaisuusvelvoitteeksi, jota voidaan arvioida josta voidaan kirjoittaa havainto tai poikkeama mikäli se asia ei ole kunnossa siellä organisaatiossa.

00:33:12

Ja tavoitteenahan tuolla on tietysti se, että harkitaan sitä, että mikä mikä on meille tärkeä asia ja varmistetaan, että me pystytään hoitamaan se. No tuossa ensimmäinen kommentti viittasi tuossa integroitiin, siinä ei ole mitään.

00:33:30

Ja sitten tuossa uusi kohta 4.2 teksti ei uusi koska siirretty määritelmästä 3.2.8 eikä se sitä kautta ole sisällöllinen muutos. Kohta 6 suunnittelu ja kohta 6.1 siellä 6.1.2 niin tuo 6.1, niin siinähän ei oikeastaan tapahdu mitään hirveän merkittävää, mutta siinä on osa tekstistä siirretty kohtaan 6.1.4  riskit ja mahdollisuudet ja sitten se toimenpiteiden suunnittelu on päivitetty ja numeroitu uudelleen kohdaksi 6.1.5.

00:34:09

Siitä mäpäs katson katson onko se tuossa selkeämmin ei ole, mutta käyn sen taas joka tapauksessa läpi.

00:34:18

Ensinnäkin toi uudelleenjärjestelyn ajatuksena on se, että tämmöiset 3 erillistä lähdettä, jotka antaa tietoa environmental management systeemin prosesseihin tarvittavien toimien tunnistamiseksi on ne organisaation tunnistamat merkittävät ympäristönäkökohdat.

00:34:36

Toinen asia on nää vaatimustenmukaisuusvelvoitteet johon siis liittyy nämä lakisääteiset asiat ja myös mitä äsken puhuttiin, ne asiat joihin organisaatio sitoutuu, vaikka ne eivät olisikaan suoraan tämmöisiä juridisia tai lakisääteisiä vaatimuksia.

00:34:54

Ja kolmas asia on toi riskit ja mahdollisuudet, että kun tunnistetaan niitä potentiaalisia riskejä ja potentiaalisia mahdollisuuksia, niin ne ovat myöskin tämmöinen yksi lähde, jotka antaa tietoa siihen, että mitä meidän pitäisi, minkälaisia toimenpiteitä pitäisi toteuttaa.

00:35:16

Ja myöskin ne on asioita, jotka meidän pitäisi voida hallita siellä ympäristöjärjestelmässä. Sitten tota mitä mun piti sanoa. Mä palaan siihen myöhemmin, jos se näkyy vielä tuolla materiaalissa, niin se on myöskin toi muutosten hallinta.

00:35:33

Niin siinä on selkeytetty sitä asiaa, että kun on havaitaan joku muutos, joka edellyttää, että me muutamme tätä meidän ympäristöjärjestelmää ja sen hallintaa, niin se muutos pitää suunnitella ja siitä pitää katsoa, että se myöskin aiheuttaa niitä toivottuja tuloksia.

00:35:53

Mutta mä palaan siihen mahdollisesti myöhemmin. Ympäristönäkökohdat 6.1.2. Siinä on oikeastaan niin kuin myöskin jo aikaisemmin puhuttiin, niin siinä halutaan tuoda esiin sitä, että ympäristöön liittyvät asiat eivät liity pelkästään välttämättä siihen, mitä me nyt tehdään tuotannon tai palvelun tuottamiseen, vaan se elinkaariajattelu on syytä huomioida.

00:36:17

Ja sitten tässä saa vielä tuotu ikään kuin tuommoisena selkeytyksenä esiin se, että elinkaaren vaiheita ovat raaka-aineen hankintasuunnittelutuotanto kuljetus/toimitus, tuotteen käyttö, palvelun käyttö, käytöstä poistaminen ja lopullinen hävittäminen. Että siinä kohtaa kun lähdetään miettimään näitä, niin tämähän antaa ikään kuin tuommoista vähän z listan tyyppistä tietoa siitä, että nämä on syytä huomioida.

00:36:42

Elinkaari on määritellyt siellä muutenkin ja se elinkaarimääritelmä on sama kuin 2015 versiossa, mutta tää on lisätty vahvistamaan. Siis tämä huomautus elinkaariajoituksen merkitystä.

00:36:57

Ja välttämään sitä, että me katsottaisi tosiaan aika suppealla kaavalla sitä, että mikä on se meidän analyysin tulos. Itse asiassa tuossa se muutokset tulikin. Mitä sanoin äsken, että tulee.

00:37:11

Niin asiana, että kun me huomataan, että meidän pitää tehdä joku muutos, niin meidän pitää myöskin suunnitella se muutos sitä muutosta pitää ohjata ja sitten se pitää arvioida niin, että miten se vaikuttaa siihen, että voidaanko me saavuttaa ympäristöjärjestelmällä tavoitetut tulokset vai ei.

00:37:33

Tämä on sinällään ainakin, että hyvä selvennys, että saattaa olla että niitä muutoksia jos arvioitu siitä näkökulmasta, että miten ne vaikuttavat ympäristösuorituskykyyn tai ympäristöjärjestelmän kykyyn saavuttaa niitä tavoiteltuja tuloksia, niin.

00:37:50

Laajentaa käsitettä ja varmistaa sen, että se vaatimus on ymmärretty oikein ja sitten tuossa on pari huomautusta ja ehkä toi yleisenä on toi ykkönen, että sen tarvemuutoksia voi tulla sisäisesti tai ulkoisista syistä ja sitten toi a 6. Kolmonen kohta mistä sitten löytyy siellä.

00:38:10

Lisätietoa toi liite a han on aina mukana siinä standardissa, että se on semmoinen erikseen hankittava vaan se on osa siitä ympäristöjärjestelmästandardia. Toimintaan liittyen toiminnan suunnitteluohjaus tuossa on ehkä enemmänkin silleen sanamuotoja muutettu.

00:38:28

Että siinä on haluttu tuoda esiin se, että ulkoisesti toteutetut tasaiset tuotteet ja palvelut, jotka ovat merkityksellisiä tai olennaisia, niin niitä ohjataan tai vaikutetaan. Aikaisemminkin tätä on pitänyt, mutta tässä on laajennettu toi kulma, että aikaisemmin siinä taisi olla mainittu vaan se tuotteet.

00:38:49

Mutta nyt se on tuotu mukaan, että jos meillä on ulkoistettuja prosesseja tai tuotteita joita tuotetaan ulkoa tai palveluja joita tuotetaan jotain muuta kautta, niin ne pitää huomioida tässä ympäristöjärjestelmässä, että siinä mielessä tässä on myöskin laajennettu tota scoupia.

00:39:07

No niin tuossa mun kommentissa lukeekin, että laajennus katsomaan prosessien lisäksi myös tuotteet ja palvelut ja se huomion laajentaa sitä kattavuutta myös toimitusketjun suuntaan.

00:39:18

Tää on kuitenkin enemmän silleen sanotaan, että se on siitä varmistettu tuota yhdenmukaisuutta myös tuohon high level stucture nähden ja sitä kautta sitten tuota mukaan näistä muuten näistä edellisistä neloskohdista ja näistä kohdista mitä on silloin kun se varsinainen standardi on julkaistu.

00:39:37

Niin siinä kohtaa sitten auditoija tietysti käy läpi, että mikä se vaatimus on, miten organisaatio on sen vaatimuksen tunnistanut, mitkä ovat heillä asioita, jotka liittyy siihen miten he ovat ottaneet sen huomioon ja tää muutokseen liittyvä asia on siinä mielessä tietysti mielenkiintoinen, että niitä muutoksiahan tulee käytännössä varmaan jossain määrin koko ajan, niin siellä pitää siten myös miettiä se, että onko tää semmoinen asia joka vaatii tätä, jolla on vaikutusta tähän ympäristöjärjestelmään.

00:40:13

Seuraavaksi muutama muu asia, sisäiset auditointiohjelmat, johdon katselmuksen lähtötiedot ja parantaminen. 9.2.2 niin siinä on tota muutettu ja sitten on myöskin poistettu tekstejä. Tossa on toi yliviivaus olemassa.

00:40:32

Käytännössä tässä auditointiohjelmaan kun viitataan, niin se on se pidempiaikainen suunnitelma esimerkiksi 3 vuodelle, että mitä auditoidaan, niin pitää määritellä auditointien tavoitteet, kriteerit soveltamisala ja sitten pitää säilyttää, no, tossa lukee nimenomaan, että vielä säilytettävä seuraavia dokumentoituja, tietoja, joiden tulee olla saatavilla, joita ovat sitten se auditointiohjelma. Eli se suunnitelma, näyttö siitä, että ne auditointiohjelmat on toteutuneet ja sitten myöskin näytöt niistä sisällöistä ja auditoinnin tuloksista.

00:41:09

Ja tuossa on toi kommentti, että lähinnä tuossa ajatuksena tämäkin on myöskin yksi osittain yhdenmukaistettu HLS:ää, mutta toisaalta tässä on myöskin siitä tuotu esiin, että on tiettyjä asioita joita pitää pystyä todentamaan, jotta voi varmistaa, että organisaatio on oikeasti suunnitellut niitä sisäisiä auditointeja, toteuttaa niitä sen suunnitelman mukaan.

00:41:34

Johdon katselmuksen lähtötiedot, siinä on tullut muutoksia eli tossa on muutettu toi 9.3.2, että johdon katselmukselle on otettava huomioon siellä standardissa on lista kohdista a– g ja tämä tarkoittaa taas käytännössä sitä, että silloin sen organisaation sisällytettävä ne asiat johdon katselmukseen.

00:41:55

Näin on monesti jo tähänkin asti tehty, mutta ei enää voi sanoa, että tätä ei ole selkeästi määritelty, vaan käytännössä se on nyt sanottu, että nää asiat jotka on tuossa a:sta g:hen, niin ne on tavalla tai toisella käsiteltävä siellä johdon katselemuksessa ja sitten niitä pitää pystyä tekemään niitä tarvittavia johtopäätöksiä.

00:42:17

Kohtaan parantaminen, painoksen 10.1 yleistä jatkuva parantaminen on yhdistetty uuteen kohtaan 10.1 jatkuva parantaminen. Mun mielestä se on enemmän semmoista selkeyttämistä kuin mitään isoa muutosta.

00:42:34

Ja sitten 10.2 poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet. Niin se on käytännössä sama kuin edelleenkin ja jatkuu siis niinku mä sanoin, toi jatkuva parantaminen on suurin piirtein ennallaan jos mietitään näitä 9 kohtia niin se on toi 2.2 mitä on selkeytetty.

00:42:51

Ja 9.3 on ihan selkeä. Sanotaanko vaatimuksen selkeyttäminen siihen niin mitä se pitäisi olla. Muut muutokset yleisellä tasolla tässä oikeastaan korostetaan sitä, että tuohon suurin piirtein noi dokumentaatioon liittyvät vaatimukset samanlaisia kuin ennenkin.

00:43:14

Sananmuodot ovat vähän muuttuneet. Eli kun asiakirjoihin perustuvia tietoja vaaditaan, niin nyt viitataan siihen, että se dokumentoitukin on oltava saatavilla eikä siihen, että on säilytettävä ylläpidettävää. Käytännössä paljon mun mielestä suunnilleen samaa asiaa, että siinä ei ole mitään muuta, että kun niitä dokumentoitua tietoa pitää olla niin kun se on saatavilla niin silloin se on myöskin säilytetty, ettei siinä mitään erityisiä ihmeitä tehdä ole tapahtunut.

00:43:42

Määritelmissä on muutamia pieniä niinku tota ulkoistaa verbiä ei käytetä, riskiä on tietyissä kohdissa poistettu ja muutetut määritelmät, niin on enemmän yhdenmukaisia tohon HLS:ään nähden A-liitteen ohjeita on laajennettu ja parannettu huomattavasti.

00:44:02

Ja sitten se on jäsennelty niin että se vastaa paremmin sitä standardin kohtia 4– 10 ja sen tarkoituksena on periaatteessa tukea niiden tulkintaa. Nyt ollaan jo aika pitkällä. Kuinka voimme auttaa. Tämän mä menen silleen nopeasti.

00:44:20

Saanko keskeyttää sen verran, että otetaanko tää toinen yleisökysymys tässä kohtaa eli jaan täältä kysymyksen teille yleisölle, eli milloin teillä suunnitellaan siirtymistä uuteen iso 14001 standardiin?

00:44:37

Onko esimerkiksi tän vuoden 2026 aikana ensi vuoden 2027 aikana, vuoden 2028 aikana 2029 aikana vai vastausvaihtoehto? Meillä ei ole iso 14001 järjestelmää.

00:44:56

Annetaan tähän ihan pieni hetki aikaa vastata täällä. Hyvin tulee vastauksia täällä mun ruudulla jo semmoinen selkeä enemmistö näkyy.

00:45:21

No niin sitten vielä ihan muutama sekunti ja suljen tän kyselyn. Kiitos vastauksista ja mä jaan tulokset eli enemmistö 51% 2027 aikana tai sitten 24% 2018 aikana.

00:45:40

14% suunnittelee jo kuluvan vuoden aikana tätä siirtymistä ja sitten 7% 2029 aikana ja 8% vastaa, että heillä ei ole tuota iso 14 001 järjestelmää. Kiitos vastauksista. Ja puheenvuoro taas sinulle Osmo.

00:45:58

No niin kiitoksia. Mä jäin just tota miettimään, että jos sitä haluaa optimoida niin 27-28.

00:46:11

Tai 2026:kin niin uudelleensertifiointi on semmoinen luonteva kohta, koska se tehdään 3 vuoden välein niin siinä on ihan hyvä, mutta jos haluaa niin sen voi tehdä minkä tahansa määräaikaisarvioinnin yhteydessä. Ja sitten mitä en niinku välttämättä sano, että on paras vaan sen saa tehdä periaatteessa koska vaan, silloin se on ylimääräinen arviointi.

00:46:31

Taas jos sitten alkaa tuntua siltä, että mitä mikä on hyvä hetki, niin kansallinen standardi julkaistaan nyt kohta puoleen. Siihen tutustuu ja toteuttaa niin toi jakauma menee aika hyvin sen mukaan mikä mun silmiin vaikuttaa aika hyvältä tavalta lähestyä sitä. Kuinka voimme auttaa.

00:46:51

Meillä on tota kaikennäköisiä koulutuksia, vähän ehkä huonoi termi. Meillä on paljon erilaisia hyviä koulutuksia. Se on siis näin ja toi 26 siirtymän perusteella, että siinä käydään näitä asioita vähän syvemmin ja laajemmin läpi. Sitten meillä on tuommoisia e-oppimisia, peruskurssia.

00:47:11

Nää IRCA-kurssit päivittyy siitä mukaan kun tulee globaalia materiaalia. Eli CQI ja IRCA päättää itse miten ne materiaalinsa tekee, mutta todennäköisesti niissäkin taas on sitten se, että jos sen käy nykyisellään niin saa auditoida kyllä tulevia kunhan itse perehtyy hyvin näihin pääauditoijan standardin vaatimuksiin.

00:47:32

Sitten on tämmöisiä muuntokoulutuskursseja ja auditoijille eli haluaa käydä läpi niitä, että mitä muutoksia on ja sitten nää e-oppimiskurssit niistä mä ihan pikkasen mainostan, että ne on silleen kivoja että ne on suhteellisen tiiviitä ne voi käydä itsekseen omaa tahtia läpi ja sitten saa aika hyviä vinkkejä, tietoa siitä miten niitä on. Ja sitten meillä on myöskin tuommoinen integroitujen johtamisjärjestelmien riskipohjainen auditointikoulutus. Jos asiat kiinnostaa, niin meiltä löytyy tuolta sertifiointeihin liittyviä koulutuksia tuolta meidän verkkosivuilta.

00:48:08

Siellä on myöskin sitten kyberturvallisuuteen liittyviä, että jos ne sattuu kiinnostamaan, niin kun sanoin, sen vaan niinku ohimennen kommenttina.

00:48:15

Sen lisäksi meillä on näitä itsearviointilomakkeita ja niitä pystyy lataamaan. Tässä on linkki sinne. Mä en nyt sitä sen kummemmin avaa ja sitten sieltä itsearviointilomakkeesta löytyy myöskin näihin muihin standardeihin liittyviä itsearviointilomakkeita.

00:48:34

Muutama asia eduista. Mä tiivistän ton kaiken, et jos tätä järjestelmää toteuttaa hyvin, niin se auttaa pääsemään niihin ympäristötavoitteisiin ja vähentämään oman toiminnan ympäristökuormitusta ja kolmantena ja neljäntenä. Kolmas on se, että kun näitä asioita suunnittelee hyvin, niin niiden pitää tuottaa myöskin alkuvaiheessa etenkin tehokkuutta raaka-aineen ja energian käyttöön.

00:49:05

Ja myöskin tulevat 14001:nen ja ETJ+ auttavat tulevien vaatimusten täyttämiseen, tällä energiatehokkuuspuolella. Eli siitäkin voi olla hyvä tutustua siihen, koska siellähän on muuttumassa nämä direktiivit tai voimaantulo on hyvinkin lähellä.